Suomessa teehen keskittyviä liikkeitä tai ”kahviloita” on vielä harvakseltaan, mutta niitä tulee verkkaisessa tahdissa koko ajan lisää. Painotus on tietysti suurissa kaupungeissa, mutta syrjäisetkin kolkat saattavat yllättää. Kesän loppupuolella pääsin käymään etelässä ja ehdin vierailla muutamassa teetä myyvässä pienessä liikkeessä.
Aikaisemmin olen jo tutustunut Helsinkiläiseen Théhuoneeseen ja eräänkin kerran lähtenyt sieltä kassillinen teetä mukanani. Théhuoneessa teetä on laaja valikoima ja teetä saa myös maistella paikan päällä. Sisustus on kovin askeettinen, vaalea, ehkä modernikin. Minulle se tuo hieman steriilin vaikutelman, mutta ymmärrän, että monet teen ystävät pitävät koruttomasta ja puhtaasta ympäristöstä. Liike vaikuttaa saaneen pysyvän jalansijan pääkaupunkiseudulla. Teetä on tarjolla monipuolisesti ja palvelu on asiallista.
Tällä kertaa en käynyt kuitenkaan Théhuoneessa, vaan tutustuin uudempaan tulokkaaseen, Demmers teehausiin, joka edustaa Itävaltalaista teeperintöä. Aikoinaan Wienissä vieraillessani havaitsin, että kahviloiden ja kahvin kaupungissa myös teellä oli täysin erilainen asema kuin Suomessa tuolloin. En ollut koskaan nähnyt vastaavaa: hyllymetreittäin vain irtoteetä! Demmers teehaus toimii mielestäni samankaltaisella konseptilla kuin Théhuone. Miljöökin on hyvin yksinkertainen, mutta värit vahvemmat. Omistaja esitteli minulle teelaatuja, kuten asiaan kuuluu. Hetken aikaa valikoiman edessä seisoskeltuani tajusin, että olin tainnut maistaa kaikkia tarjolla olevia vihreitä teelaatuja, joten päädyin ostamaan lapsang souchongia, joka oli vahvaa ja hyvää.
Demmersin teelaatuja oli myynnissä myös TeaHouse of Wehmais:ssa, joka löytyy Juvan lähistöltä ja mainostaa itseään Suomen ainoaksi englantilaiseksi teehuoneeksi. Teehuone oli maalaistalon pihapiirissä, sisustukseltaan hyvin tarkkaan harkittu ja huolella tehty. Konsepti on selkeä ja poikkeaa piristävästi muista suomalaisista teehuoneista. Englantilaiseen, maalaisromanttiseen kukkatyyliin sisustetusta teehuoneesta löytyi useampi nurkkaus ja tila, jossa saattoi nauttia iltapäiväteetarjoilusta. Sinänsä kerrostarjottimella tuoduissa herkuissa ei ollut mitään vikaa, ne olivat hyvänmakuisia ja houkuttelevia, joskin melko pieniä verrattuna siihen, mitä olen Englannissa kokenut. Teen hauduttamisesta ja tarjoilusta en ollut aivan varma, mutta pidin kyllä kokonaisuudesta, joka oli hiottu ja omaperäinen. Luulisin, että ajan tuoma kuluneisuus tekisi paikasta vielä hieman tunnelmallisemman, kaikki oli vielä niin kovin uutta. Tarvitaan tarinoita, henkeä, luonnetta.
Henkeä ja luonnetta löytyy sen sijaan Helsinkiläisestä The Ounce:sta, Unssista. Se on venäläinen ketju, jonka ainoa ulkomailla sijaitseva liike on Helsingissä. Konseptiin kuuluu vanhahtava viktoriaaninen miljöö aina työasuja myöten ja teen tuntemus vaikuttaa hyvältä. Teelaatuja ei toki ole yhtä runsaasti kuin esimerkiksi Théhuoneella. Maustettuja laatuja on täälläkin paljon, mutta ne kertoman mukaan nimenomaan menevät kaupaksi. Unssissa teet ovat kauniisti lasipurkeissa, mutta lieneekö sillä säilyvyyden kannalta ongelmansa? Unssi päihittää monet muut liikkeet tunnelmallaan ja sisustuksen runsailla yksityiskohdilla. Asiakaspaikkoja on muutama ja tee valmistetaan ilmeisen huolellisesti kellon toimiessa vain suuntaa antavana apurina. Unssissa on viihtyisää istuskella, siellä on panostettu elämyksellisyyteen. On hieman harmillista, että Unssi on ketju, sillä rajattu konsepti hioo siitä yksilöllisyyden leimaa pois.
Voi kunpa minulla olisi mahdollisuus vierailla useammin kahviloissa ja teepuodeissa ympäri Suomen! Haikeana pistin äskettäin merkille, että Tampereelle oli avattu uusi teehuone: Pieni Kilpikonna. Niin monta paikkaa vielä kokeilematta! Käykää ja kertokaa.
Valkoinen Leijona 