Jälkeen muutaman sivulaidallisen jaarittelun olisi jälleen tutkimustyön aika. En voi sille mitään: kun kerran alkaa ajatella, sekalaisia ajatuksenkaikuja kaikenlaisista valinnoista alkaa törmäillä tajunnassa. Valitaan nyt sitten karttapallosta ja matkaillaan vietnamilaista teetä kohti. Sain asiakkaaltani vietnamilaista vihreää teetä, joka oli vielä valmistuksen jälkeen kertaalleen käsitelty kotikattilassa. Siihen oli lisätty itämaista maustetta, jonka suomenkielistä nimeä asiakkaani ei tiennyt. Liioin teestä hän ei osannut sanoa enempää. Teen tuoksussa maustelisän huomaa välittömästi. Kuin astuisi aasialaiseen ravintolaan. Maku vivahtaa oolongiin, mutta ulkonäkö paljastaa, että tee kyllä on vihreää.
Vietnamissa tee on ollut osa kulttuuria jo pitkään, mutta kaupallinen tuotanto ja teeviljely on jäänyt sotien jalkoihin. Vietnamilainen tee kasvattaa kuitenkin jalansijaansa koko ajan, kun sodissa kärsineet plantaasit, infrastruktuuri ja tehtaat ovat vähitellen elpymässä haavoistaan. Useiden ulkovaltojen ystävällisellä avustuksella ja esimerkillä vietnamilainen tee on heräämässä lotuksenunestaan. Pääasiassa Vietnamista viedään maailmalle tummaa CTC:ä ja vihreää teetä. Laatu ei vielä ole kaikenkattavan tasaista, viljelijöiden taidot ovat vasta harjaantumassa teen käsittelyyn. Teeni on hyvä esimerkki erikokoisine lehden- ja oksanpalasineen. Hyvä, vietnamilainen vihreä tee on maultaan omaleimaista ja tunnistettavaa.
Suurin osa vietnamilaisesta teestä tulee maan pohjoisosasta. Ennen kaupallista valmistusta Vietnamissakin teelehdet kerättiin omaan käyttöön villeistä teepuista pohjoisista sademetsistä ja takapihoilta ja tee juotiin yleensä vihreänä. Teellä on maan historiassa ja nykypäivässä arvonsa sekä arkijuomana että hengellisessä merkityksessä. Edelleenkin muutamat arvostetut teelaadut, kuten Shan Tuyet poimitaan alkuperäisistä teepuista pohjoisen ylängöiltä. Haluttuja teelaatuja saatetaan poimia jopa viisisataavuotiaista puuvanhuksista, joiden oksille teenpoimijat joutuvat kiipeämään lehtiä kerätäkseen.
Vietnamilaisen teen kuuluisuus on lotustee, jonka perinteisessä valmistuksessa teelehdet asetellaan joksikin aikaa aukeamattoman lotuskukan syliin, jossa ne imevät kukkaisaromia itseensä. En ole vielä maistanut sitä, vaikka varmaankin jasmiiniteen ystävänä syytä olisi. Myös muita kukkaismakuja tuotetaan Vietnamissa, kuten juuri jasmiiniteetä, mutta myös tuntemattomampia, esimerkiksi liljoilla tai krysanteemilla aromisoituja laatuja. Vietnamissa valmistetaan myös teetä, johon on käytetty artisokan kukkaa tai kasvin muita osia.
Vietnamilainen tee on minulle kaiken kaikkiaan tuntemattomampi tuttavuus ja aika vähän sitä on vielä helposti saatavillakaan, jotta pääsisi vertailun makuun. Lotusteestä taidan sen matkani aloittaa.
Tämä pussi on yksityishenkilön Kiinasta ostama ja sen pohjat päätyivät muutaman välikäden kautta minulle. Minulle on kerrottu sen sisältävän Tieguanyinia, mutta pussin kaunis teksti ei minulle avaudu.
Valkoinen Leijona 