Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘mao feng’

Parhaimmillaan teehen tutustuminen on kuin salapoliisityötä. Usein keräämäni tiedot saattavat olla ristiriitaisia ja teelaatujen nimet harhaanjohtavia. Välillä epäilen, kuinka paljon satuilen lukijoilleni itse sitä tietämättä. Yritän parhaani ja minua saa aina korjata. Teen salaisuudet avautuvat aloittelijalle vähitellen.

Yksi teemaailman hämmentäjistä on keltainen tee. Se on edelleen melko harvinaisuus länsimaissa ja hinnaltaan kallista, sillä sen tuotanto on vähäistä. Olen itse useampaan kertaan törmännyt siihen, että keltainen tee sekoitetaan vihreään tai valkoiseen teehen, tuotantoprosesi, maku tai ulkonäkö hämäävät. Väliin olen ollut ostavinani keltaista teetä ja huomannut, että sama tee jossain toisessa kaupassa luokitellaan vihreäksi. Alan lähteissäkin keltaisen teen kuvaukset ovat saattaneet olla melko värikkäitä. Ota siitä nyt sitten selvää. Halusin saada itselleni jonkinlaisen selkeän käsityksen asiasta.

Parhaiten eron muihin teelaatuihin hahmottaa keltaisen teen tuotantoprosessin kautta, joka on omalaatuinen ja lopultakin hyvin selkeä. Keltainen tee on kiinalainen erikoisuus ja sitä valmistetaan ymmärtääkseni kahdenlaisista lehtipoiminnoista: mao feng -poiminnassa on nupun lisäksi kaksi kärkilehteä, keltaista teetä voidaan valmistaa myös hyvin aikaisin keväällä poimituista nuppulehdistä. Lehtien käsittely mukailee vihreän teen tuotantoa, mutta ennen pannulla kuumentamista keltainen tee käy läpi men huan -prosessin. Teelehdet höyrytetään kevyesti ja jätetään lepäämään hengittävän paperin tai kankaan sisään muutamasta tunnista muutamaan päivään. Tämä vaihe muuttaa keltaisen teen kemiallista koostumusta ja antaa sille tunnistettavan tuoksun ja maun. Keltaisen teen tuotanto vaatii tietotaitoa ja käsityötä, joten sen valmistus on harvinaista. Song-dynastian aikaan keltainen tee oli lähinnä keisareiden herkkua.

Maisteltavanani on Sunon Yellow, uskoakseni Anhuista. Tämä teeni ei ole tunnetuinta tai arvokkainta keltaista teetä. Laatu on epätasainen, teelehdet eivät vaikuta mao fengiltä sen kummemmin kuin nupuiltakaan. Valmistusprosessi lienee silti keltaiselle teelle tunnistettava, ainakin tuoksu on paahteinen ja juoma keltaista. Kevyt fermentaatio kuultaa helposti läpi tuoksusta ja mausta, jotka muistuttavat jossain määrin oolong-teestä. Tee maistuu maanläheiseltä, kuten pu’erh ja osa valkoisista teelaaduista. Maku on kypsä ja vähän pähkinäinen, mieleeni tulee täyteläinen ja vahva punaviini. Tämä keltainen vaatii totuttelua. Se on ikään kuin persoonallinen ristetytymä oolongia, valkoista, pu’erhia ja vihreää. Hieman yllättäen Sunon Yellow muistuttaa kaikkein vähiten vihreää teetä ja on vaikea kuvitella, että tämä sekoitettaisiin kiinalaisiin, herkullisen vihreisiin laatuihin. Muistan myös maistelleeni joskus hentoisempia keltaisia laatuja, joissa ero vihreään ei ole näin ilmiselvä. Olivatko ne sittenkin vihreää teetä, kuka tietää?

Salapoliisityötä

Mainokset

Read Full Post »

Maisteltavastani teestä, Jade Dragonista on vaikea löytää tietoa englannin kielelläkään. En tiedä, onko tämä taas niitä teelaatuja, jotka on nimetty uudelleen länsimaissa (tai Suomessa). Väliin teetutkimukseni tuntuvat tyssäävän turhautuneisuuteen, kun en löydä sellaista informaatiota, jota kaipaisin. Haluaisin tietää, mitä juon. Pussin kylki antaa vähän osviittaa. Vihreä Jade Dragon on Mao Feng –teetä ja tulee Yunnanin maakunnasta Kiinasta. Yunnanista tulee monenlaista teetä, mutta Mao Feng johdattaa jäljille.

Mao Feng kuvaa teetuotannossa kahden ylimmän lehden ja nupun poimimista teelaatuun. Kun tarkastelen omaa mao fengiani, huomaan, että ainakin tässä Jade Dragonissa lehdet ovat – vaikkakin kokonaisia – kuitenkin erillään, eivät kolmen lehden nipuissa. Lehtien ja nuppujen kuuluisi olla lisäksi samanpituisia. Nuppuja Jade Dragonissani ainakin on, sen huomaa hopeaisesta nukasta lehtien pinnalla. Mao Fengia pidetään yhtenä halutuimmista teelehden muodoista. Sen kuivatut lehdet ovat pitkiä, litteitä ja hieman kiharaisia.

Löydän englanninkielisiltä nettisivuilta tietoa Yunnanista tulevasta vihreästä Mao Fengistä, en tiedä, onko se lähelläkään tätä Jade Dragoniani. Tekstissä kerrotaan teen olevan aitoa ”orthodox” –teetä. Orthodox –tee tarkoittaa aidoimmillaan käsin työstettyä teelehteä, mutta myös koneellista prosessia, joka imitoi käsin työstämistä. Orthodox eli perinteinen tee on yleisesti ajateltuna laadukkaampaa kuin CTC –tee, joka tulee sanoista (crush, tear, curl/ cut, twist, curl). Perinteisessä käsittelyssä teelehdet jätetään kokonaisiksi, kuihdutetaan (ja rullataan tai käsitellään muotoonsa), niiden annetaan ilmoittua ja lopuksi kuivatetaan.

Jade Dragon nimelle löydän useita selityksiä. Nimi voi tulla valmiin juoman väristä. Huangshan Mao Feng –tee on muihin Mao Feng –teihin verrattuna eri väristä: jaden vihreää. Nimi saisi siis alkunsa juoman väristä. Mutta: Huangshan –tee tuleekin Anhuin maakunnasta, ei Yunnanista. Jade Dragon –nimitys voi tulla myös teen poimintapaikan mukaan. Tengchong –piirikunta Yunnanin maakunnassa on tunnettu jadekaupan keskuksena, mutta sieltä tulee myös teetä läheltä kylää, jota paikallisesti kutsutaan ”Palaavan lohikäärmeen kyläksi”. Tämä vaikuttaisi todennäköiseltä vaihtoehdolta. Yksi mahdollisuus on, että nimi tulee Yunnanissa sijaitsevan Jade Dragon Snow Mountain –vuoren mukaan. Sen rinteillä kasvaa myös teetä. En löydä kuitenkaan faktatietoa, joka tukisi tätä linjaa.

Voi olla myös, että teelläni ei ole mitään tekemistä minkään edeltävän arvailun kanssa, vaan länsimaiset tavarantoimittajat ovat keksineet sille kauniin ja Kiinan kulttuuriin viittaavan nimen. Tätäkin tapahtuu paljon. Törmäsin eräässä teekaupassa Spring Tea –nimiseen kiinalaiseen vihreään teehen, josta myyjä ei kysyttäessä osannut kertoa tarkempaa informaatiota. Se voi olla mitä vain!

Valkoinen Leijona turhautuu helposti tällaisesta salapoliisityöstä. Se on mukavuudenhaluinen eläin ja toivoo, että kaikki tieto tuotaisiin sille pureskeltuna tarjottimella. Sen mielestä on kerta kaikkiaan typeryyttä ja ajanhaaskausta, että joudumme illat pitkät paikkailemaan tietovuotoa, joka on tapahtunut jossain kiinalaisen teetuottajan ja suomalaisen teemyyjän välissä. Salaa voitonriemuisena huomaan sen kyllä höristävän toista korvaansa kun plaraan kirjojani ja nettisivujani ja mutisen ja puhisen löytämieni yhtäläisyyksien ja eroavaisuuksien parissa.

Onneksi itse Jade Dragon on hyvää ja palkitsee vaivan. Tykkään kovasti siitä marjaisesta tuoksusta, jonka monet kiinalaiset vihreät, tämäkin, vapauttavat esilämmitetyssä kannussa. Kaikki eivät löydä vihreistä teelaaduista sitä tuoksua ja ihmettelevät havaintoani, mutta minusta on äärimmäisen kotoisaa, kun tee tuoksahtaa viinimarjalle tai vadelmalle. Onnistuin järkyttämään erästä teemyyjää kun totesin hänen esittelemänsä vihreän teen tuovan mieleeni Kuningatar Piltin. On totta, että pussista marjan tuoksua ei huomaa. Kuivana Jade Dragonin lehdet tuoksuvat vihreämmiltä, vähän savumaisiltakin, mutta makeilta.

Tätä haudutellessani olen huomannut, että veden lämpötila saa olla hieman alhaisempi, kuin monilla muilla vihreillä, ei paljonkaan yli 70 asteen. Jade Dragon on yksi näistä teelaaduista, joita voi kuvailla herkullisiksi, makeiksi ja hedelmäisiksi. Ja kuten huomaatte, sen salaperäisyys noudattelee nimen mystiikkaa.

Read Full Post »